30.1.2013

Hyväkuntoinen

Käykö sinulle ikinä niin, että juuri kun onnittelet itseäsi hyvästä urheilutreenistä, ohitsesi pyyhältää huomattavasti sinua paremmassa kunnossa oleva nätti neitokainen tiukassa urheilutopissaan? Tuntuuko tytön näkemisen jälkeen, ettei omalla treenilläsi ollutkaan väliä ja että et kuitenkaan näytä samalta?

Minulla oli tänään tuonkaltaisia fiiliksiä kuntosalilla. Olin juuri tänään huomannut voivani nostaa painokiloja eri lihaskuntoliikkeissä. Urheilutytön jälkeen saavutukseni tuntui mitättömältä.

Väärin! Itsensä vähättelystä ja muihin vertailusta on päästävä. (Kelailinkin aihetta viime joulukuussa tekstissä Unohda vertailu.)

Jos joku on sinua paremmassa fyysisessä kunnossa, ei tarkoita, ettet itse olisi hyvässä kunnossa. Toisen hyvännäköinen vartalo ei poista sinun vartalosi hyviä puolia. Hyväkuntoisen hyvältä näyttävä ja isoilla painoilla tehty treeni sopii kyseiselle treenaajalle, mutta sinun treenisi sopii sinulle.

Toisen hyvät puolet eivät ole sinulta pois. Sinä voisit olla yhtä hyväkuntoinen kuin näkemäsi kaunokainen, mutta sinun ei tarvitse. Päätät itse.


29.1.2013

Padan pauloissa


 Välillä ruuan ulkonäkö on yliarvostettua. Yksinkertainenkin on hyvää, kun keskittyy ruuan makuun, eikä ulkonäön vaalimiseen. Tässäpä sinulle (tai poikaystävällesi/veljellesi vinkkinä) huippuhelppo ja taatusti maukas kanariisipadan ohje.

Tarvikkeet:

Tee näin:

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Voitele korkea, keraaminen uunivuoka voilla.

Kaada pataan raa'at ruoka-aineet: riisi, kanasuikaleet, pieneksi viipaloidut pekonit, ananaspalat, kookosmaito, vesi, liemikuutiot ja mausteet. Sekoita ainekset. Ja älä hätäänny - pata näyttää hyvin epäilyttävältä ja syömiskelvottomalta.

Pata ei ole kovin nirso raaka-aineistaan. Voit siis huoletta lisätä pataan mieleisiäsi aineksi. Esimerkiksi sienet, kasvikset, aurinkokuivattu tomaatti, tuorejuusto, sinihome- tai fetajuusto, herneet, maissi ja pavut sopivat pataan hyvin. Mausteita voi myös laittaa oman makunsa mukaan. Tulista pataa hakeva voi sekoitella joukkoon vaikkapa sweet chili -soossia tms.

Tökkää pata ritilän päälle uunin alatasolle. Paista noin 45 minuuttia, tai kunnes riisi on kypsää. Jos pata näyttää kuivalta, siihen voi lisätä hieman vettä tai ruokakermaa.

Herkuttele juustoraasteen ja salaatin kanssa.

Huom!  Yli jääneen padan voi hyvin pakastaa, mutta säilyyhän se hyvänä jääkaapissakin tosi pitkään.

28.1.2013

Ratkaistaan syömispulmat

Nykyään jokaisella on sanottavaa syömisestä. Mitään ei voi syödä ilman kyseiseen ruoka-aineeseen liitettyjä mielipiteitä. Joko ruoka-ainetta pitäisi syödä enemmän tai vähemmän, tai sitä pitäisi syödä useammin tai harvemmin. Terveysohjeiden lisäksi ovat vielä ruokaan liittyvät eettiset ja uskonnolliset kannat.


Mistä sitä todella tietää, miten pitää syödä? Minusta ainakin tuntuu välillä, että hukun informaatiotulvaan. Ja kun tietää, miten pitää syödä, miten sitä voi oikeasti toteuttaa?


Minusta ruokatasapainon löytämisen ensimmäinen askel on pitämisen unohtaminen. Kun vapautuu siitä, että pitää syödä sitä ja tätä ja jättää syömättä tuo ja nuo, syöminen on huomattavasti helpompaa ja rennompaa.

Avainasemassa omassa syömisessä ovat itsen kuuntelu, säännöllinen ruokailurytmi ja monipuolinen ruokavalio. Kun sinulla on nälkä, sinun kannattaa syödä. Ja kun olet kylläinen, älä syö. Herkutella saa, kun muistaa kohtuuden. Suklaapala ruuan jälkeen tai pari kertaa viikossa mässyttely ei ole haitaksi, kun muistaa vastapainoksi liikkua itselle mieleisellä tavalla.


Toinen tärkeä asia syömisessä on, että syöminen on yksilöllistä. Kaverisi syömiset eivät vaikuta sinun syömisiisi. Toinen kaverisi syö vähemmän kuin kärpänen ja toinen mässyttelee joka ilta. Heillä on oikeus siihen. Sinulla on oikeus omaan syömistapaasi, kunhan se täyttää fyysiset tarpeesi ja tekee olosi kaikin puolin hyväksi.


Mikä olisi sinun ohjeesi ruokatasapainon löytämiseen? Miten itse syöt?

27.1.2013

Pahan päivän elvyttäminen

Jotkut päivät vain ovat huonoja. Siitä ei pääse mihinkään. Kaikki, mitä aloittaa, epäonnistuu. Ja kaikki, mitä ei aloita, olisi pitänyt aloittaa. Sellaiset päivät voi yrittää kääntää voitoksi, mutta aina ei kannata. Välillä kannattaa vaan antaa päivän mennä pieleen. Osaapahan arvostaa mukavaa huomista enemmän.

Jotkut päivät sitten alkavat huonosti, mutta loppu on omasta asenteesta kiinni. Minun sunnuntaiaamuni alkoi kahdeksalta koiran oksennukseen. Lampaantaljalle tietysti. Talja piti pestä saman tien. Ja koska olin jo noussut koirat piti käyttää pihalla. Sitä ennen siivosin vielä muutamat oksennukset.

Ulkoilutuksen ja koirien syöttämisen jälkeen painuin takaisin nukkumaan. Juuri kun nukahdin, koira alkoi taas oksennella. Lisää siivousta, eikä nukkuminen enää houkutellut. Nopeat heräämiset ja ei aivan ihanin aamu aiheuttivat päänsäryn ja pahantuulisuutta.

En anna tapauksen pilata viimeistä vapaapäivääni ennen uutta arkiviikkoa. Aion katsella elokuvaa, lueskella lehtiä ja ulkoilla. Aion tehdä kaikkea sitä, mikä vie ajatukseni pois ikävästä aamusta ja tekee päivästäni huippupäivän.


Mikä elvyttää sinun huonosti alkaneen päiväsi? Mitä suosittelisit huonon päivän piristysruiskeeksi?

24.1.2013

Minä = yritys

Koska olen kovasti innostunut Yrittäjyyden perusteet -kurssista, haluan jakaa oivallukseni itsen ja yrityksen välillä. Päättelin nimittäin, että minä = yritys ja koska yrityksen menestymiseen on listattu monia ydinasioita, samat asiat pätevät minään.

Päättelyni hedelmä pohjautuu edellisessä julkaisussani esittelemän asiantuntijapuhujan Lennu Keinäsen listaan menestyvän yrityksen key pointseista.

1. Keskity asiakkaan tarpeisiin.
Koska olet yritys, asiakkaasi on hyvinvointisi. Keskity siis hellimään sitä. Tee asioita, joista tulet iloiseksi ja joista saat energiaa. Syö monipuolista ravintoa ja nuku hyvin. Kuuntele tarpeitasi ja täytä niitä mahdollisuuksien mukaan. Sinä voit hyvin, kun pidät itsestäsi huolta.

2.  Rekrytoi tiimi, joka voi toteuttaa huippumenestyksen.
Tiimisi ovat läheisesi ja ystäväsi. Saat valikoida ystäväsi, joten tee valintasi hyvin. Älä liiku porukoissa, joiden seurasta et oikeasti pidä. Yrityksesi voi hyvin, kun vietät aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sinulle annettavaa ja joille voit itse antaa.

3. Yritä mahdollisuuksiesi mukaan rakentaa työntekijöille heidän unelmatyönsä.
Osoita rakkaillesi, että välität heistä. Kehumalla et menetä mitään - keräät ennemminkin pääomaa tulevaa varten. Odotuksen jälkeen jäyhinkin läheisesi taipuu osoittamaan kiintymyksensä sinuun, kun olet kohdellut häntä hyvin. Ja kun kohtelet muita hyvin, saat hyvää mieltä itsellesi. Ymmärsi toinen kehusi tai ei, tiedät olleesi ystävällinen. Mikä olisi sen parempi palkinto?

4. Rekrytoi vain silloin, kun tarvitsee - älä huvin vuoksi.
Koska olet yritys, tavoittelet asiakkaasi (hyvinvointisi) etua, omaa parastasi ja kannattavuutta. Sinun ei siis ole syytä tuhlata aikaa sellaisiin asioihin ja ihmisiin, jotka aiheuttavat sinulle pahaa mieltä. Jätä sinuun kohdistuneet kommentit omaan arvoonsa - sanoja ei oikeasti tunne sinua. Ja jos et pidä laskettelusta, sinun ei tarvitse harrastaa sitä siksi, että se on coolia.

5. Tunne heikkoutesi ja kerää ympärillesi ihmisiä, jotka paikkaavat ne.
 Tutustu omiin kykyihisi ja puutteisiisi. Ole avoin itsellesi, äläkä yritä salailla itseltäsi mitään. Kun tiedät, mitä kehittää, voit aloittaa kehittymisen. Jos tarvitset kehittymisessä apua, saat sitä kysymällä. Äitisi kertoo varmasti mielellään ajatuksia itsensä hyväksymisestä ja mummon kanssa voi vaihtaa ajatuksia opintotuen merkityksestä. Veli auttaa korjaamaan pyörän ja poikystävä selittää ilomielin, miten pakkasella autoa käytetään mahdollisimman taloudellisesti.
Se mitä et itse osaa, selviää toisten taidoilla. Sinun ei siis edes tarvitse osata kaikkea.

Turkin matkalta tämäkin. :) Sininen heppa näyttää hotellin, jossa majoituimme.
Mitä mieltä olet, toimivatko/toimisivatko menestyvän yrityksen pääpointit omassa elämässäsi?

23.1.2013

Ovia availemassa

Pähkäiletkö suuntaasi jatko-opinnoille? Onko mielessäsi jokin koulutus, mutta et ole siitä varma?

Tänään Yrittäjyyden perusteet -kurssin luennolla meille asiantuntijapuheenvuoron piti Lennu Keinänen (Suomen Verkkomaksut Oyj:n toinen perustaja). Hän on ollut mukana perustamassa monia yrityksiä ja näin hän on luonut itselleen vertaansa vailla olevan työuran.

Suurin osa Keinäsen yrityksistä on liittynyt it-alaan ja eräs kollegani luennolla kysyi, onko Keinäsen koulutus suuntautunut nimenomaan it-alalle. Keinänen vastasi, ettei ollut. Hän vain harrasti alaan liittyviä asioita aktiivisesti. Keinänen totesi, että muodollinen koulutus ei rajaa tulevaisuutta. Se vain antaa sille lisämahdollisuuksia.

Jos siis epäröit tulevan opiskelualasi valinnassa, voit hengähtää. Kuuntele, mikä sinua kiinnostaa eniten. Sinun ei tarvitse työskennellä juuri valitsemallasi alalla, eivätkä valitsemasi sivuaineet sulje pois muita vaihtoehtoja. Koulutus jo itsessään avaa sinulle ovia tulevaisuuden työuraa ajatellen, mutta sinulla on jo itselläsi avaimet kaikkiin oviin. Sinun tulee vain päättää, mitä ovia avaat.

Kuvat ovat viime vuoden Turkin matkaltani. Olin poikaystäväni kanssa Alanyassa ja kuvissa näkyvät rakennelmat ovat kaupungin linnasta Kale-kukkulan huipulta.

21.1.2013

Läsnäollessa

Pohdin edellisessä julkaisussani läsnäoloa. Ajatus läsnäolon taidon petraamisesta kuiskutteli minulle tänään, mutta tositoimissa huomasin, miten vaikeaa todellinen läsnäolo onkaan. On vaikeaa keskittyä vain toiseen ihmiseen ja antaa hänelle sillä hetkellä kaikki. Entä jos toinen imeekin minusta enemmän infoa kuin olen valmis antamaan?

Läsnäolo ei tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi paljastaa itsestäsi yhtään enempää kuin hyvältä tuntuu. Tai että missaisit jotain mielenkiintoista toiseen keskittyessäsi. Mitä tärkeää sinulta jääkään väliin, jos et keskity täysillä juttukumppaniisi?

Läsnäoloa voi harjoitella. Luo itsellesi vaikka osatavoitteita. Seuraavan kerran, kun jäät juttelemaan tuttusi kanssa, päätä, ettet katso koko aikana puhelinta. Myöhemmällä kerralla lupaa, että katsot toista oikeasti silmiin muiden vilkuilun sijaan. Sen jälkeen päätä, ettet anna ajatustesi harhailla keskustelutoverista ja niin edelleen.

On palkitsevaa tajuta, miten paljon keskustelukumppani rentoutuu ja miten paljon enemmän vuorovaikutuksesta saa irti, kun on itse läsnä keskusteluhetkessä (käytän esimerkkinä keskustelua, mutta kanssakäymiseenhän kuuluu toki paljon muutakin, missä on syytä olla läsnä).

20.1.2013

Läsnäolo

Onko mitään ärsyttävämpää kuin juttelu kaverille, joka näprää puhelinta? Kaveri osoittaa teollaan juuri sitä, miltä se vaikuttaakin. Välinpitämättömyyttä.

Nykyihmiset ovat taitavia luomaan verkostoja ja uusia sosiaalisia yhteyksiä. Sähköinen sosiaalisuus on monessa mielessä hyvä asia, mutta sen ongelma on läsnäolo. Verkon kautta emme voi todella olla läsnä ja katsoa puhekumppaniamme. Emme voi hymyillä, nyrpistää nenää tai kurtistaa kulmia. Emme voi katsoa toista silmiin ja lukea sieltä asioita, joita hän ei ikinä näpyttelisi näytölle.

Läsnäolo on sitä, että keskityt todella siihen ihmiseen, jonka kanssa olet. Et vilkuile kelloa, ympäristöä tai puhelinta. Et mieti, mitä söisit tänään tai mitä tekisit huomenna. Et pohdiskele tulevaa koetta tai kampaamokäyntiä. Keskityt juttukumppaniisi, katsot häntä avoimesti ja arvostelematta. Kosketat häntä, jos teistä tuntuu siltä. Annat puhetoverillesi kaikkesi ja luot välillenne yhteyden.

Läsnäololla arvostat seuraasi ja itseäsi. Mikään ei ole parempaa kuin aito yhteys kahden ihmisen välillä.

Eilen illalla (20.1.2013) Yle Teemalta tuli dokumentti performanssitaiteilija Marina Abramovícista. Hän toeutti performanssin, jossa hän istui kolme kuukautta tuntemattomien ihmisten edessä. Istujat eivät puhuneet toisilleen mitään - he vain istuivat ja katselivat. Yksi performanssin tavoitteista oli saada ihmiset pysähtymään ja olemaan läsnä. Yllättävää oli, että performanssin edetessä ihmiset jonottivat tunteja päästäkseen vain istumaan Marinan edessä. Syynä oli dokumentin mukaan ihmisten tarve kokea aito ja "alaston" yhteys toisen ihmisen kanssa.


17.1.2013

Ongelmana liian ihana elämä

Taas tätä hetkessä elämisen asiaa. Mutta kun siitä nyt kerran jauhetaan, niin jauhetaan sitten kunnolla.

(Naisten)lehdet, blogit ja sosiaalinen media muistuttavat jatkuvasti siitä, kuinka tulisi nauttia tässä ja nyt. Kuten kolmiosaisissa elokuvissakin, viimeinen elokuva alkaa mennä yli. Olen jo täynnä hetkessä elämistä.

Hetkessä elämisen taito -tekstissäni pohdinkin, että aina juuri nyt eläminen ei ole hyväksi. Koetin kääntää hetkessä elämisen taidon kyvyksi suunnitella ja toteuttaa oma toiminta niin, että toimiessa voi keskittyä juuri kyseessä olevaan asiaan. Nyt tahtoisin nostaa esiin toisenlaisen näkökulman:

Tuoko tieto siitä, että pitäisi nauttia tässä ja nyt paineita? Meneekö hyvä hetki hätääntyneeseen väkisin nauttimiseen? Ja aiheuttaako hetkessä elämisen paine sellaisen harhan, että elämän täytyisi olla jatkuvasti ihanaa, ikinä ei tarvitsisi "kärsiä" tai mitään ikävää ei saisi tapahtua?


Väkisin joka hetkestä nauttimisen sijaan kannattaa kohdistaa voimavarat siihen, että oppii ohjailemaan omaa elämää niin, että se tuntuu kokonaisuutena mielekkäältä. Pyri opiskelemaan/tekemään työksesi sellaisia asioita, joista pidät. Jos et jostain syystä pääse heti unelmatyöpaikkaasi/-opiskelupaikkaasi, tee varasuunnitelma, johon voit väliaikaisesti olla tyytyväinen. Tee vapaa-ajallasi asioita, joista nautit. Koeta sujauttaa velvollisuudet mukavien asioiden lomaan, tai yllätä itsesi pienellä asenteenmuutoksella (lue lisää täältä). Järjestä itsellesi joka päiväksi jotain kivaa.

Ja kun voit sanoa olevasi tyytyväinen elämääsi, ymmärrät, mitä hetkessä elämisen taito ilman siitä stressaantumista tarkoittaa.


16.1.2013

Vaikeat valinnat

Me olemme jatkuvalla törmäyskurssilla tulevaisuuden kanssa. Jokainen kohtaa jatkuvasti tulevaisuutta koskevia valintoja ja päätöksiä. Näiden valintojen ja päätösten pohjana ovat vain tähänastiset kokemuksemme ja arvelumme siitä, mikä voisi olla hyvä ratkaisu. Välillä valintoja ja päätöksiä höystää tuuri, joka johdattelee tulevaisuutta yhtä härnäten kuin ryhmy Huispauksessa.


Minulla oli tänään oikeus olla kuulemassa Jukka-Pekka Annalaa (oli mukana perustamassa Sihti Oy -yritystä). Annala puhui kasvuyrittäjyydestä oman yrityskokemuksensa pohjalta. Tarina oli mielenkiintoinen, sillä se osoitti, miten tavallinen ihminen omilla inhimillisillä valinnoillaan ja päätöksillään voi luoda itselleen juuri itsensä näköisen tulevaisuuden - mutkienkin kautta.

Oli sinulla mikä tahansa tulevaisuuttasi koskeva päätös tai valinta työn alla, muista muutama asia:

1. Et oikeasti ole tekemässä mitään niin suurta valintaa, jonka kanssa sinun tulisi elää koko loppuelämäsi. Voit myöhemmin korjata tai vaihtaa valintaasi tai luopua siitä kokonaan. Tietysti silloin, jos päätöksesi koskee toisia ihmisiä (esim. lapsen hankkiminen tai avioliitto), sinun täytyy harkita sitä todella tarkoin.

2. Opit erheistäsi; jos valitset nyt väärin, seuraavalla kerralla valitset paljon paremmin.

3. Kuuntele päätöstä tehdessäsi, mitä mieltä läheisesi ovat. He eivät tiedä, mikä on sinulle paras, mutta he ajattelevat parastasi. Etenkin enemmän elämänkokemusta omaavilla läheisilläsi on varmasti arvokkaita ajatuksia, joita sinun kannattaa ottaa huomioon.

4. Anna intuitiollesi (aiheesta lisää täällä) mahdollisuus. Mikä ratkaisu tuli mieleesi ensimmäisenä? Ensimmäisellä ajatuksella on perustelunsa, joita et välttämättä tietoisesti ymmärrä.


Sinulla on lupa hengittää. Mieti päätöstäsi rauhassa ja anna itsellesi aikaa. Nuku yön tai muutaman yli, keskustele, mieti ja visioi. Kirjaa muistiinpanoja, vertaile, arvioi. Kyllä se päätös syntyy. Ja jos ei synny, sen ei ole tarkoituskaan tapahtua vielä.


15.1.2013

Hetkessä elämisen taito

Hyvinvointiin ja onnellisuuteen liitetään usein hetkessä eläminen. Tämä taito tuntuu ratkaisevan kaikki arjen yleisimmät pulmat: kiireen, stressin ja tylsistymisen.

Toisaalta, millainen maailma olisi, jos kaikki eläisivät aina hetkessä? Visioidaanpa hiukan:

Tuntien odottelu milloin mitäkin olisi arkipäivää. Ihmiset eivät loisi aikatauluja, sillä niiden suunnittelu ei ole hetkessä elämistä. Ylipäänsä mitään tulevaa ei suunnitella. Tehokkuus ja ajansäästö eivät merkitsisi mitään. Luennot ja oppitunnit kestäisivät ikuisuuden, koska opettaja uppoutuisi aiheeseensa, eikä koettaisi mahduttaa sitä tiettyyn aikaan. Yhteiskunta eläisi tässä hetkessä, sillä kaikki tulevaan liittyvä olisi suljettu pois.

Okei, okei, liioittelin hieman. Mutta ymmärrät varmaan, miksi hetkessä eläminen ei aina tuo onnea. Liika hetkessä eläminen on suunnittelematonta säntäilyä, joka aiheuttaa lähinnä ahdistusta. On tarkoituksenmukaista välillä suunnitella, järjestellä ja organisoida.

Hetkessä elämisen taito voisikin tarkoittaa luonnollista taitoa suunnitella ja organisoida oma toiminta niin, että toimiessa voi keskittyä juuri kyseessä olevaan asiaan.

14.1.2013

Intuition otteessa


Tuntuuko sinusta välillä siltä, että jokin käsittämätön sisälläsi tietää, miten jossain tilanteessa käy, vaikka järki sanoisi muuta? Se käsittämätön on intuitio.

Intuitio on nykypäivänä aliarvostettu kyky. Intuitio nimittäin kertoo ilman loogista päättelyä, mitä meidän kannattaisi kulloisessakin tilanteessa tehdä tai jättää tekemättä. Intuitio on se vastaus, joka tulee mieleemme ensimmäisenä.

Intuition kuunteleminen on taito. Joissain tilanteissa intuitio toimii jopa paremmin kuin järjellä ajattelu, koska intuitio perustuu suoraan kehosi ja mielesi tarpeisiin. Siksi välillä kannattaa yrittää luottaa siihen, mikä tulee ensimmäisenä mieleen. Kun huomaat, että intuition kuuntelu kerran toimi, siihen luottaminen luonnistuu jatkossa paremmin.

Ihanaa ja intuition täyteistä viikkoa sinulle!

13.1.2013

Terapiavesi

Minusta vedellä on aina ollut puhdistava vaikutus muutenkin kuin fyysiesti. Järven rannalla vettä katsellessa mieli puhdistuu. Jos vesi poistaa epämiellyttävät hajut ja lian, miksi se ei voisi puhdistaa mieltäkin?

Kuvittele aurinkoinen kesäpäivä järvellä. Laineet väreilevät auringossa, varpaat jäähtyvät viileässä vedessä. Kun vettä potkaisee jalalla, pisarat kimaltavat ja putoavat takaisin. Pian pinta on entisellään, koskematon.

Eikö ollutkin puhdistava ja rauhoittava kuvitelma? Talvi ja jäät eivät anna meille samanlaista mahdollisuutta kuin kesällä rauhoittua elävän veden äärellä. Siksi kannattaa hakeutua silloin tällöin lenkillä avantouintipaikalle, koskelle tai muulle paikalle, missä saattaa nähdä ja kuulla virtaavaa vettä.

Sellaisella paikalla minulla on yleensä tapana pysähtyä. Jään miettimään, mitä minulle kuuluu. Käyn läpi kaikki ikävät asiat ja kuvittelen ne yhdeksi kasaksi. Muotoilen kasan suuhuni syljeksi ja sylkäisen ne veteen. Sitten katselen, kun virta huuhtoo murheeni pois. Miten pieniä murheeni olivatkaan kaiken muun veden keskellä!

Alla on äitini kesälomamatkallaan kuvaama video vedestä. Koeta tyhjentää mielesi videota katsellessasi. Anna veden virrata ja kuvittele, miten se puhdistaa mielesi.


12.1.2013

Voihan arki!

Välillä arkeen jää jumiin. Päivät ovat kuin eiliset ja viikonloppu siintää hamaassa tulevaisuudessa. Mitään piristävää ei viitsi tehdä, koska on vain arkipäivä.

Ravintolaan mennään syömään viikonloppuna, koska silloin on lupa rentoutua. Iltaa ei viitsi lähteä viettämään kavereiden kanssa, koska pitää mennä ajoissa nukkumaan. Lenkkikin jää väliin, koska äsken tuli syötyä ja täydellä mahalla ei kannata urheilla. Myöhemminkään ei voi mennä suosikkisarjan tulon takia. Olo on ankea, tunkkainen ja täynnä arkea.

Arjen ei tarvitse olla pelkkää arkea. "Voihan arki!" -manaus saa muuttua "Ihana päivä!" -iloksi. Mukavasta tekemisestä ei kannata kieltäytyä arjen vuoksi. Tämä edellyttää kuitenkin ymmärrystä antautua hetkelle. Jos kivoista hetkistä arkena ei malta nauttia, arki on juuri niin puuduttavaa kuin ennenkin.

Miksi tähän samaan aiheeseen pitää palata kerta toisensa jälkeen? Koska säännöllisin väliajoin tylsä arki sieppaa mukaansa, jos siitä ei tietoisesti pyristele irti ja pyri kohti mukavaa arkea.



9.1.2013

Tuitui-kokemus

Koska välillä iskee tyhjän tekstiruudun ahdistus, on ruutu parempi täyttää kuvilla. Tällä kertaa toiveeni olisi aiheuttaa sinussa tuituiihanuus-kokemus.

Saanen esitellä paikoin huonolla kuvanlaadulla: Matka (kuvituksessa monesti esiintyneen) Hugon menneisyyteen.

Äijä päätti ottaa mittaa isän sileäkarvaisesta noutajasta.
Hugon ensimmäinen lajitoveri oli nyt jo edesmennyt Rode. Voikoon ensikoirarakkaus hyvin koirien tuonpuoleisessa.
Apinanaamavaihe.

8.1.2013

Luonnonkaunis kirja-aarre

Kirjastossa piipahtaessani törmäsin todelliseen luonnonkosmetiikan ystävän kirja-aarteeseen.

Karen Gilbertin kirja Luonnollista kauneutta (WSOY, 2012) kokoaa 35 ohjetta luonnonkosmetiikan tekoon kotosalla. Kauniisti kuvitetut ohjeet kertovat, mitä tarvitset, kuinka paljon ja miten tehdä. Bongailin ohjeista muun muassa hunajaisia kuorintavoiteita, kukkaisia vartaloemulsioita, hoitavaa vartalovoita ja rauhoittavaa aloe vera -geeliä.

Suloisesta ja naisellisesta kirjasta saattoi melkein aistia voiteiden tuoksun ja mieli kaipaili tunnelmallisia spa-hetkiä. Vaikka itse en hyvästä ideasta huolimatta taida jaksaa vaivautua kokkailemaan mitään syötäväksi kelpaamatonta, kirja tarjoaa ihanaa nice to know -tietoa luonnonkosmetiikasta ja ihonhoidosta.


Tässäpä Karen Gilbertin kirjassaan esittelemän ihonhoidon kolme peruspilaria
(tarkemmat ohjeet löytänet painoversiosta):

1. Säännöllinen puhdistus.
2. Kuivumiselta ja haitallisilta aineilta suojaaminen.
3. Hoida ogelmat heti.

7.1.2013

Omaa tyyliä etsimässä

Kun kevätvaatemallistot putkahtelevat postilaatikkoon, nettiin ja kauppoihin, on korkea aika miettiä omaa pukeutumistyyliä. Vaatteet ovat arkipäiväinen, mutta sitäkin pulmallisempi juttu - oli oma tyyli hallussa tai ei.

Omaa pukeutumistyyliä etsiessä tai päivittäessä tärkeintä on muistaa, että pukeudut aina jotakin varten. Vaatteita valitessasi mietit yleensä aina, valitsetko vaatteet esimerkiksi itseäsi, tilaisuutta, kavereita tai kiinnostavaa miestä varten. Vaatteiden valitseminen jotakin varten on hyvä juttu, mutta kannattaa pitää huoli siitä, ettei omaa tyyliä tarvitse unohtaa jonkin vuoksi.

Toinen kulmakivi omaa tyyliä miettiessä on  oma mukavuus. Kannat itse vaatteitasi, joten niiden kannattaa olla sellaisia, joita on mukava pitää päällä. Kun housut eivät kiristä ja toppia ei tarvitse kiskoa koko ajan ylöspäin, voit keskittyä olennaiseen; elämiseen.

Vaatteiden on myös syytä sopia tilaisuuteen ja ympäristöön. Ethän pukeutuisi hautajaisissa valkoiseen tai jumppatunnilla farkkuihin. Ennen vaatteiden valitsemista on hyvä miettiä, missä pidät vaatteita ja kuinka kauan. Mitä kaikkea joudut tekemään? Leffoihin mennessä kaikkein tiukimmat farkut voivat olla epämukavat ja sukkahousuissa viileällä säällä ulkona kävellessä tulee helposti kylmä. Kun valitset vaatteet, jotka sopivat hetkeen, sinun ei tarvitse hukata aikaa muiden vaattevalintojen vertailuun.

Siistit ja puhtaat vaatteet ovat aina in. Jotkut vaatteet vain tarvitsee silittää, eikä rikkinäisiä sukkahousuja ole tarkoitettu pidettäväksi. Paitojen ripustusnauhat leikataan irti tai piilotetaan ja ballerinojen kanssa käytettävien avokassukkien ei ole tarkoitus näkyä. Ja sitten jos vaate on jo niin kulahtanut, että se näyttää pelkästään järkyttävältä, sen voi heittää pois. Saapahan ostaa tilalle uuden.

Viides neuvoni oman tyylin päivittämisessä on, että pukeutumistyylin ei tarvitse olla radikaali ollakseen persoonallinen. Henkkamaukkapaidat ja veromodafarkut näyttävät juuri sinunlaisiltasi, kun yhdistät sinulle sopivia ja ominaisia värejä, sinun vartalollesi istuvia malleja sekä asusteita, joista pidät. Niistä syntyy sinun tyylisi.

Keräsin H&Mn nettikaupan valikoimista oman kevättyylini. Kollaasin tekeminen itseä miellyttävistä vaatteista saattaisi auttaa sinuakin tyylisi miettimisessä.

6.1.2013

Cosmopeti herkuille


Sulata katkaravut ja valuta niistä nesteet. Pirskottele katkarapujen päälle sitruunamehua ja jätä ne maustumaan.

Irrota salaatista kokonainen lehti tai lehtiä ja asettele lautaselle. Viipaloi tomaatit ja kurkku ja halkaise viinirypäleet kahtia. Asettele kasvikset salaatin päälle ja ympärille lautaselle.

Lisää tonnikalaa haluamasi määrä salaatin päälle. Valuta katkaravuista ylimääräinen sitruunamehu ja asettele katkaravut tonnikalan päälle. Mausta haluamillasi mausteilla (itse käytin hieman aromisuolaa).

Lisää makua ateriaan voisi saada esim. tuorejuustolla tai guacamolella, jonka voi sekoittaa tonnikalan kanssa. Lisukkeeksi sopisi myös ranskankerma tai smetana sellaisenaan, tai maustettu kermaviilikastike. Myös erilaisia kasviksia voi lisätä. Oma suunnitelmani oli laittaa lisäksi avokadoa, mutta ostamani yksilö oli harmikseni pilalla.

Jos tonnikala ja katkarapu eivät kuulu suosikkiruokiesi joukkoon, niiden sijasta voi käyttää vaikkapa paistettua kanaa tai jauhelihasoossia.

4.1.2013

Joulukilot

Luulen, etten ole ainoa, joka tuskailee menneen joulun sivuvaikutuksia. Vaa'alle nousua täytyy suunnitella pitkään, ennen kuin sen uskaltaa toteuttaa. Sitten, kun hoohetki koittaa, hikikarpalot kihoavat otsalle ja seinästä on otettava pyörtymisen varalta tukea. Tuli taas herkuteltua.

Nousiko paino kilon pari? Älä huoli, ei sitä huomaa kukaan muu kuin sinä itse. Sitä paitsi arkeen paluu potkaisee sinut takaisin hyötyliikunnan ja säännöllisemmän ruokailurytmin pariin. Kilot katoavat huomaamattasi.

Ja pakko sanoa, että näytät joka tapauksessa ihan hemmetin hyvältä.

3.1.2013

Lupaukset

Lupaus on aina lupaus. Lupauksen pettäjä saattaa satuttaa pahemmin kuin kuvitteleekaan. Oli kyse sitten pienestä tai isosta lupauksesta. Koskaan kun ei voi tietää, minkä kokoinen lupaus on toisen mielestä.

On enemmän kuin hyvä taito opetella pitämään lupaukset.

2.1.2013

Vuosikooste 2012

Mitä muistoja vuodelta 2012 jäi? Mistä vuosi koostui? Olen kerännyt alle liudan muistoja omasta vuodestani.

Suosittelen sinuakin käymään ajan kanssa kuvatiedostosi läpi ja palaamaan viime vuoteen. Vuoteen, jolloin ei ollut kunnollista kesää (vai oliko?), talvi alkoi aikaisin ja tasavallan presidentti vaihtui.

Aloitin vuoteni veljeni kanssa mummolassa Mansikka-aholla. Päiviin kuuluivat eläinten jälkien seuraaminen, lehtien lueskelu ja lautapelien pelailu.
Ihastelin koko vuoden luontoa ja sen ihmeitä.
Herkuttelin ja nautin hyvistä elokuvista. Loppuvuodesta koukutuin House-tvsarjaan.
Laitoin ruokaa ja katselin, kun muut laittoivat. Minulle ruokailuhetket ovat sosiaalinen tapahtuma ja päivän tauko.
Lepäilin ja lekottelin ja ihastelin unia päivisinkin.
Olin (hengessä) mukana useissa rakennus- ja remontointiprojekteissa.
Vietin aikaa isompien ja pienempien nelijalkaisten kanssa ja opettelin elämään vähän enemmän niiden tavalla. Vuoroin nauroin spontaaneille päähänpistoille ja vuoroin tuskastuin eläinten viisauteen ja omaan typeryyteeni.
Tutustuin yliopisto-opiskeluun ja sen viihteellisempään puoleen.
Ulkoilin ja urheilin yksin ja ystävien ja läheisten kanssa.
Arvostin kotia ja rakastuin siihen joka päivä uudelleen.
Ihailin toisen koirani luomaa uutta elämää.
Muutin uuteen kotiin ja yritin sopeutua erilaiseen elämään. Välillä pillitin ja ikävöin maalaiskotiin, välillä yllätyin sisustustaidoistani.
Fiilistelin vuodenajoilla ja nautin hetkistä ulkosalla.
Matkustin ja matkasin, kauimmaisin kohde oli Turkki. Muita paikkoja olivat mm. Linnanmäki, Hämeenlinna, Ähtäri, Tampere, Levi...
Opettelin hyväksymään hetket, jolloin kaikki ei ollut hyvin ja tarttumaan hetkiin, jolloin kaikki tuntui olevan täydellisesti.
Opettelin juhlimaan silloin, kun siihen oli vähänkin aihetta.
P.S. Alla päivän aiempi julkaisu omista kuulumisistani ja vuoden alun fiiliksistä.