28.5.2015

Kun terveellinen ei ole riittävän terveellistä

Terveellisyys on nyt in. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista halutaan pitää huolta terveellisten elintapojen avulla. Terveyden merkitys näkyy myös länsimaisissa korostuneissa arvoissa, joihin terveys kuuluu olennaisena osana.

Terveellisessä elämäntavassa on paljon hyvää. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jossa jokainen osa-alue vaikuttaa toiseen. Parhaiten homma toimii, kun ihminen on pääosin tyytyväinen kaikkien osa-alueiden päälinjoihin. Terveelliset elämäntavat tukevat välittömästi tai välillisesti niin psyykkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin ulottuvuutta.

Terveys voi tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita, mutta kun puhutaan vallalla olevasta trenditerveydestä, pinnalle pulpahtavat monipuolinen ja urheilua tukeva ruokavalio, urheilu ja urheilun ympärille rakennettu palautuminen kaikkine osa-alueineen. Mitä pidemmälle trenditerveydessä mennään, sitä tarkemmaksi, säännöllisemmäksi, yksityiskohtaisemmaksi ja kurinalaisemmaksi elämä muodostuu.

Riittävä terveys onkin yhtäkkiä riittämätöntä.

Ongelmana trenditerveydessä on, että aina voi parantaa. Hyvinvoiva ihminen voi voida vielä vähän paremmin, kun kiinnittää huomiota vielä siihen, tähän ja tuohon. Kun elämäntavat ovat valmiiksi terveelliset ja tasapainoiset, huomio kiinnittyy helposti kehonkoostumusmittauksiin, täydellisiin verenkuvatutkimuksiin, (lisäravinne)purkkeihin ja kompressiosäärystimiin.

Tavoitteena parempi ohjaa ajattelun sitkuun*, jolloin hyvinvointi nykyhetkessä unohtuu. Miksi terveellinen ei enää riitä? Tarvitseeko terveellisestä tulla vielä terveellisempää? Ei kai hyvinvoinnista tule äärimmilleen vietynä pahoinvointia?

Kun ympäristö ei määrittele rajaa terveydelle ja hyvinvoinnille, vaan pikemminkin nostaa rimaa saavuttaa ne, raja on vedettävä itse. Mitäpä jos se riittäisikin, että tuntee olevansa terve ja voivansa hyvin? Luulisi, ettei enempää tarvita.


*Sitku = sitten kun -ajattelu

26.5.2015

Muutos vaatii aikaa

Onko elämässäsi tapahtumassa muutos? Millainen muutos? Mihin se liittyy?

Liittyi muutos mihin tahansa omassa elämässä, oli se iso tai pieni, sillä on tapana aiheuttaa jonkinlainen stressireaktio. Stressireaktiolla tarkoitan kropan ja mielen reagoimista ja valmistautumista tulevaan; reaktio voi olla positiivinen tai negatiivinen. Siihen voi liittyä esimerkiksi odotusta, kärsivällisyyttä tai kärsimättömyyttä, jännitystä, epäilyksiä, pelkoa, ahdistusta, innostusta tai vaikka väsymystä. Iso osa tietoisesta ja tiedostamattomasta aivokapasiteetista kuluu muutoksen pohdintaan ja siihen voi liittyä esimerkiksi sekavia tai ristiriitaisia ajatuksia.

Tärkeintä muutoksen kohtaamisessa on muistaa antaa aikaa itselle. Eräs ystäväni muistutti, että mikään muutos, varsinkaan itseen liittyvä tai erityisen iso, ei tapahdu hetkessä. Omille reaktioille ja ajatuksille on tärkeää antaa aikaa kehittyä ja muotoutua. Oma suhtautuminen muutokseen vaatii totuttelua ja asian pyörittelemistä mielessä ja keskustelussa useita kertoja, eikä mitään järkevää synny välttämättä hetkessä. Mitä epävarmempi olet muutoksen suhteen, sitä kärsivällisempi sinun on oltava itseäsi kohtaan.

Ole armollinen itsellesi, koska lopulta olet ainoa ihminen, joka voi viedä sinut muutoksen läpi.


25.5.2015

Enemmän vähemmällä

Me olemme erilaisia sosiaalisia eläjiä. Toiset hankkivat ja ylläpitävät laajaa kaveriverkostoa, kun toiset keskittyvät muutamaan tärkeään ihmissuhteeseen. Verkostojen luominen ja ylläpitäminen on kuitenkin muuttunut.

Sosiaalisen median myötä ihmissuhdeverkostot ovat laajempia, moniulotteisempia ja aktiivisempia kuin koskaan. Yhteydenpito on tehty helpoksi ja nopeaksi, jolloin vuorovaikutuksen oletetaan olevan, ellei jokapäiväistä, niin ainakin jokaviikkoista. Sellaisissakin ihmissuhteissa, jotka eivät olisi luonnollinen osa arkea, yhteydenpidon tulisi olla jatkuvaa.

Säännöllinen yhteydenpito ihmissuhdeverkoston kaikkiin osiin on työlästä ja aikaavievää. Pitäisi muistaa viettää aikaa perheen kanssa, tavata ystäviä, järjestää illanistujaisia kaveriporukalla, kysellä hyvänpäiväntuttujen kuulumisia ja vastailla jokaiseen moikkaan, joka plopsahtaa jostain virtuaalisesta kanavasta. Samalla on kauhistuttavaa, miten paljon vietämme aikaa virtuaalimaailmassa! Toisin sanoen pitäisi enemmän vähemmällä.

Suhteet ovat erilaisia. Toiset ovat osa arkea, kun toiset suhteet taas liittyvät tiettyihin hetkiin, kuten viikonloppuihin, juhliin tai lomiin. Tarvitseeko näissäkin suhteissa olla jatkuvasti yhteydessä? Miksi on niin kamalaa, kun jostain ei ole hetkeen kuulunut mitään?

Eipä ole sinusta kuulunut on epäkohtelias syyllistys,
jos ei ole itsekkään ollut yhteydenpidon aloitteentekijä.

Ei kai yhteydenpidon puute tee suhteesta yhtään vähempiarvoisempaa; suhde on vain eri tavalla olemassa. Esimerkiksi minulla on useita hyviä ystäviä, joita tapaan muutaman kerran vuodessa, emmekä pidä välillä erityisemmin yhteyttä. Välitän kuitenkin näistäkin ystävistäni ja arvostan jokaista tapaamista. Jos suhteen molemmat osapuolet uskovat suhteeseen, eivät suhteet lakkaa olemasta, vaan niissä on hetkiä, jolloin ne uinuvat ja hetkiä, jolloin ne heräävät. Eikö tärkeintä olisi panostaa hetkiin, jolloin on oikeasti aikaa pysähtyä toisen äärelle?

Jos viettäisimme vähemmän aikaa virtuaalisten yhteydenpitokanavien äärellä, meillä olisi kenties enemmän aikaa kohdata niitä ihmisiä, joiden kanssa haluamme pitää yhteyttä.


19.5.2015

Ei ole tarkoituksenmukaista laittaa jänistä ja kilpikonnaa kilpailemaan nopeudesta

Olen aina mieltänyt vertailun negatiiviseksi asiaksi. Ajattelen, että vertailu tarkoittaa asian hyvien ja huonojen puolien arviointia suhteessa vertailukohteeksi asetettua asiaa. Tällöin normina on vertailukohde, joka tekee vertailtavasta asiasta jo lähtökohtaisesti vähemmän paremman. Vertailu on usein asiasta riippuen epätasa-arvoista, epäeettistä ja tarkoituksetonta.

Pahinta, mitä voi omalle itsetunnolle tehdä, on harrastaa jatkuvaa itsen vertailua muihin. Ihmisten erilaisia elämiä ei voi verrata keskenään, koska ne ovat jo lähtökohtaisesti rakentuneet eri tavalla. Taustalla on erilaisia kokemuksia, joita on tulkittu eri tavoilla henkilön subjektiivisista kokemuksista lähtien. Ei ole olemassa elämänormia, yleistystä tai suositusta, johon omia kokemuksia voisi verrata.

Sinun ei pitäisi olla kokenut mitään.
Sinun ei tarvitse suorittaa tiettyja asioita tietyssä iässä,
eikä ole mitään, mikä olisi pakko tehdä, nähd tai kokea.
Sinun ei siis tarvitse - eikä sinulla ole yhtään järjellistä syytä - vertailla itseäsi muihin.

Sitä paitsi itseään muihin vertaavan kanssa on hankalaa olla. Vertailija hakemalla hakee itsestään niitä asioita, joissa on toista huonompi, jolloin toinen saattaa pahimmillaan potea huonoa omatuntoa siitä, mihin vertailu kohdistuu. Toisaalta vertailijalla on tarve kaivaa muista myös niitä asioita, joissa muut ovat vertailijaa huonompia. Tämä voi aiheuttaa alemmuuden tunnetta. Vertailemalla pakotat jäniksen ja kilpikonnan juoksukilpailuun: survot lähtökohtaisesti erilaiset kokemukset samalle viivalle, vaikka ne eivät ole mitenkään vertailukelpoisia keskenään.

Kukaan ei jaksa olla ihmisen kanssa, joka pyrkii löytämään itsestään ja muista virheitä.



"Suuri tie valaistumiseen on helppo löytää. Vältä vain kaikkea vertailua ja valikoimista."
- Joshu (aforismi: hipit.fi)

18.5.2015

Vahvuus mitataan heikkoudessa

Me suomalaiset olemme itsenäisiä, ahkeria ja sisukkaita. Me selviämme lähes missä olosuhteissa tahansa. Entäpä sitten, kun tulee se heti, se päivä tai se aika elämässä, kun tuntuu, ettei selviäkkään? Miten kannattaa toimia, kun olo onkin epävarma, uhattu, epäileväinen, surullinen tai väsynyt ja jokin tuntuu liian haasteelliselta?

Loppujen lopuksi meidän on selvittävä itse. Siis siinä mielessä, että itsehän meidän on noustava sängystä ja tartuttava toimeen - kukaan muu ei voi tulla päämme sisään ja muuttaa niitä ajatuksia, jotka estävät meitä toimimasta. Muutoksen on tapahduttava meissä itsessä ja se tapahtuu, kun annamme itsellemme mahdollisuuden olla avoimia erilaisille ratkaisuille.

Aina ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin. Aiemmassa julkaisussani kehotin miettimään ihmisiä, joista saa inspiraatiota elämään, kun asiat tuntuvat junnaavan paikallaan (Inspiraationa ihmiset -teksti). Toisinaan voi kuitenkin olla parempi pyytää apua kuin yrittää selvitä yksin omien ajatusten kanssa.

Ongelmana on, että oman heikkouden tunnustaminen on ihan hemmetin vaikeaa. Mitähän toinen ajattelee, kun en selviäkkään tästä? Kyllähän minun pitäisi pärjätä yksin. Oman epävarmuuden, heikkouden tai epäuskon tunnustaminen takertuu epäilyihin muiden halveksivista ajatuksista.

Toisaalta, kun uskallat avautua, apua pyytämällä osoitat toiselle, miten tärkeä hän on sinulle ja että luotat häneen. Samalla tarjoat toiselle mahdollisuuden auttaa, mikä tuottaa tasapainoisessa ihmissuhteessa merkityksellisyyden kokemuksia teille molemmille. On kuitenkin hyvä muistaa, että kun mato on vedessä, vastuu nappaamisesta on kalalla - jos toinen ei vastaa avunpyyntöösi tai suhtautuu siihen väheksyvästi, kyseessä on sinua heikompi ihminen.

Mitäpä jos itsenäisyys, ahkeruus ja sisukkuus eivät tarkoittaisikaan kykyä selvitä kaikesta ja kaikissa olosuhteissa yksin, vaan rohkeutta turvautua muihin, kun omat resurssit eivät riitä? Ei ole mitään vahvempaa kuin uskaltaa olla heikko.

"Vahvan minuuden omaava ihminen uskaltaa olla heikko, 
sillä hän on varma hyväksytyksi tulemisesta.

Tällaisen ihmisen lähellä on hyvä olla,
sillä hän ei ole olevinaan mitään sellaista, mitä ei ole.
Hänen ei tarvitse miellyttää eikä varoa ketään, 
sillä hän miellyttää jo itseään."
- Tommy Hellsten 





Lisää itsenäisyys-teemasta tekstistä Itsenäisyys mitataan muissa. Aforismi: tanssiajaterapiaa.com.

13.5.2015

Inspiraationa ihmiset

Joskus polkiessa ketjut jäävät jumiin tai vaihde ei vaihdu. Matka keskeytyy ja on pakko miettiä, pitäisikö tahria omat näpit ketjurasvaan vai soittaisiko jonkun apuun. Toisinaan on tehtävä molemmat: toimeen on tartuttava itse, mutta kaikesta ei tarvitse selvitä yksin.

Kun oma elämä jämähtää paikalleen tai kaipaisi muuten vaan inspiraatiota, voi olla hyödyllistä inspiroitua muista.

Minun elämänketjuni auttaa laittamaan paikalleen seuraavat henkilöt:
  1. Kun kaipaan apua ajatusjumeihin ja henkilökohtaista ohjausta, käännyn mentorini, äidin puoleen. Hän tietää, mitä mielessäni liikkuu silloinkin, kun en itse sitä tiedä.
  2. Kun etsin kokemuksen ääntä ja esimerkkiä onnistuneisiin elämänvalintoihin, päädyn isovanhempiini. He toimivat esimerkkinäni arvoissa ja perinteissä ja palauttavat minut sinne ja niiden pariin, minne kuulun.
  3. Hetkinä, jolloin koen epävarmuutta, ajattelen ystäviäni. He ovat rohkeita elämään ja innokkaita kokemaan, eikä heidän tielleen tule mikään muu kuin heidän oma ylpeytensä.
  4. Jotkut julkisuudessa esiintyvät henkilöt muistuttavat, miten elämään kannattaa suhtautua - uskalla olla utelias ja innostua, ole valmis kohtaamaan karhu silmästä silmään ja taistelemaan tarvittaessa, elämä ei ole niin vakavaa ja keep it simple. Näissä asioissa fiilistelen mielelläni NRJ:n Tuija Pehkosta ja Laura Haimilaa sekä laulaja Kaija Koota.
Ketkä ovat sinun elämäsi inspiraatioita?


8.5.2015

Aforismeja epäonnistumisesta

On kaksi ihmistyyppiä:
  1. Ne, jotka taistelevat joka päivä pärjätäkseen, menestyäkseen ja viihtyäkseen elämässä.
  2. Ne, joiden elämä on upeiden sattumusten sarja, jossa pahimmat vastoinkäymiset liittyvät kahden hyvän asian väliltä valitsemiseen.
Meille ykköstyypin edustajille, tavallisille tallustelijoille, joita veljeni sanoin "elämä potkii kumpparilla päähän", lohtua tuo muutaman viisaan ihmisen ajatus epäonnistumisesta.

"Parempi epäonnistua siinä, missä haluaa onnistua,
kuin onnistua yhdentekevässä."
— Torsti Lehtinen
"Viisastumme useammin epäonnistumisista kuin menestyksestä.
Kun ymmärrämme, mitä emme halua tehdä, opimme, mitä haluamme tehdä."
— Kirjailija Samuel Smiles (1812-1904)
"Jos pelaat elämässäsi aina varman päälle,
päätät samalla, ettet enää halua kasvaa."
— Shirley Hufstedler
"Ihminen epäonnistuu vasta sitten,
kun lakkaa yrittämästä."
— Aristoteles Onassis
"Epäonnistuja ei ole luuseri.
Luuseri on se, joka kaaduttuaan ei enää nouse."
— Santi Martínez
"Menestys on kykyä olla menettämättä innostustaan
toistuvista epäonnistumisista huolimatta."
— Winston Churchill
"Eivät suuret ongelmat luonnetta vaadi. Kuka tahansa kykenee voittamaan
valtavan kriisin ja kohtaamaan musertavan tragedian rohkeudella.
Vasta mitättömien päivittäisten ikävyyksien
kuittaaminen naurulla vaatii mielestäni jotain."
— Jean Webster
"Epäonnistumisen tulisi olla opettajamme, ei hautaajamme.
Epäonnistuminen on viive, ei tappio.
Se on kiertotie, ei umpikuja."
— Denis Waitley
Aforismit: hyvejohtajuus.fi

7.5.2015

Vuorovaikutussuhteet voivat olla yksinkertaisia

Meillä on tapana nähdä vuorovaikutussuhteissa enemmänkin kuin viisikymmentä eri harmaan sävyä. Suhteita vertaillaan, vatvotaan, arvioidaan ja arvostellaan. Niitä tulkitaan erilaisista merkeistä ja niitä koetetaan ennustaa mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Miksi, voi miksi, niistä tehdään niin vaikeita?

Eräs tuttuni päätti ratkaista vuorovaikutussuhteiden ongelmat:

"Ihmissuhteet joko voivat hyvin tai eivät voi hyvin ja jos ne eivät voi hyvin,
sen kyllä huomaa. Ei ole olemassa mitään välitiloja."

Vuorovaikutussuhteet ovat asia, joka parhaimmillaan tuottaa sisältöä ja merkitystä elämään. Miksi pilaisimme tärkeät asiat tekemällä niistä monimutkaisia? Jos vuorovaikutussuhde tuntuu hyvältä, se on sitä. Silloin siitä kannattaa nauttia ja aika näyttää, mihin se johtaa. Jos taas suhde ei tunnu voivan hyvin, ongelmat on hyvä ottaa keskusteluun ja selvittää. Toisinaan kannattaa punnita, mihin vuorovaikutussuhteisiin haluaa panostaa ja mitkä voi jättää ajan kannateltaviksi.

Se on siinä. Joko tai, eikä mitään muuta. Eikä nyt kannata ruveta järkeilemään, ennustamaan, tulkitsemaan, arvioimaan, arvostelemaan tai vertailemaan. Vuorovaikutussuhteiden laatu on sydämen asia, josta saavat päättää tunteet ja intuitio.

6.5.2015

Maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmettä

Olen kohdannut elämässäni upeita ihmisiä. Olen saanut olla mukana todistamassa voittajien, pärjääjien, menestyjien ja selviytyjien, todellisten arjen supersankareiden tarinoita.

Olen tutstunut ihmisiin, joilla on uskallusta elää juuri niin kuin he itse haluavat. He eivät pelkää tehdä sitä, mikä tekee heistä onnellisia. He eivät arastele muita ihmisiä, vaan kohtaavat heidät ja näyttävät, miten eletään täysillä. Pahanilmanlinnuille he laulelevat lentäessään.

Osa on kohdannut hetkiä, joita yhdenkään ihmisen ei pitäisi kohdata elämänsä aikana. On ollut oppia, joka kaataa ojaan, jalkojen alta vedettyjä mattoja ja soita, joista ei ihan niin vaan noustakkaan. Kuitenkin he ovat ponnistaneet leskenlehden tavoin tien syrjään lakaistun soran alta ja näyttäneet maailmalle, että heidät on tehty muustakin kuin tuskasta ja kyynelistä.

Toiset taas pärjäävät kaikessa, mihin he ryhtyvät. Tekivät he mitä tahansa, he onnistuvat. Olen seurannut, kuinka he uutterasti vipeltävät kivisiäkin polkuja pitkin kantaessaan havuja elämänsä kekoon. He ovat valmiita ahertamaan ja uhraamaan sen eteen, joka on heille tärkeää. Siksi ei ole mitään, missä he eivät loppujen lopuksi loistaisi.

Olen kohdannut hauskuuttajia, sosiaalisia taitajia, älykköjä, kunnianhimoisia, tyytyjiä, tyytyväisiä, moniosaajia, taiteilijoita, ammattilaisia, asiantuntijoita, kasvattajia ja kasvatettavia, auttajia, autettavia, uhrautujia, ottajia, monella tavalla rikkaita, viisaita, urheita, rohkeita, toisinaan arkoja, tavallisia ja tavattomia, hävyttömiä, sinisilmäisiä, mustasukkaisia, selviä ja epäselviä sekä lukuisia muilla adjektiiveilla kuvattavia ihmisiä. Heitä kaikkia yhdistää kuitenkin yksi asia: he ovat yhdessä inhimillisiä olentoja monella tavalla epäinhimillisessä maailmassa. Voima kohdata mahdoton maailma löytyy itsestä ja muista.

Ihmiset etsivät elämästä ihmeitä, mutta oikea ihme,
joka on kaikkein uskomattomin, on ihminen itse.

4.5.2015

Sinä selviät mistä tahansa

Oletko valmistautumassa pääsykokeisiin? Ovatko kesätyöpaikkasi ensimmäiset työvuorot ajankohtaisia? Vai puuhailetko kenties tutuissa hommissa?

Työntäyteinen arki on parasta arkea, koska muutenhan olisimme koko ajan lomalla. Eihän vapaa-aika tuntuisi silloin miltään. Työskentelet sitten opiskelupaikan hankkimiseksi, palkan saamiseksi tai tulevaa työpaikkaa varten, muistuta itsellesi, mitä teet ja miksi.

Miksi teet töitä ja mitä saat siitä? Merkityksen tiedostaminen auttaa jaksamaan vaikeampina hetkinä.

Ihminen on töissä elämänsä parhaat tunnit. Työelämän mielekkääksi tai mielipuoliseksi kokeminen vaikuttaa ratkaisevasti koko elämän tarkoituksellisuuteen.— Pekka Himanen

Toisaalta, sinun on hyvä muistaa, että jos teet parhaasi, kukaan ei voi vaatia sinulta enempää. Ystäväni sanoin; ihminen ei ole kone, joka voisi työskennellä tauotta kellon ympäri. Muista antaa aikaa palautumiselle ja kun on hetki irrottautua työstä, sinulla on lupa olla myös ajattelematta sitä. Sinun ei tarvitse miettiä, mitä kaikkea sinulla on vielä tekemättä.

"En ole koskaan tavannut ketään, joka kuolinvuoteellaan olisi toivonut,
että olisi viettänyt enemmän aikaa töissä."

— Kirjoitus vessan seinällä

Oli työsi tavoitteena mikä hyvänsä, älä lannistu. Sinä selviät. Ja jos tavoitteesi ei täyttyisikään, sinä selviät silti.


"Ennakko-odotukset asioista vähentävät onnellisuutta riippumatta siitä, täyttyvätkö odotukset vai eivät. Jos odotat palkankorotusta, etkä saa sitä, motivaatiosi laskee reilusti. Jos taas saat sen mitä odotit, et ylläty positiivisesti. Jos olet keskittynyt tekemään työsi juuri tänään mahdollisimman hyvin, tunnet itsesi tyytyväiseksi miettimättä sen enempää mahdollista palkankorotusta."
— Isa Merikallio

Aforismit: hyvejohtajuus.fi