Kerron esimerkin edelliseen tekstiini toisen ilahduttamisesta.
Järjestin kymmenvuotiaalle pikkuveljelleni kaverisynttärit, jotka pidettiin eilen. Suunnittelin synttäreille perinteeksi muodostunutta kauhuohjelmaa: lavastetun rikoksen selvittämistä. Tällä kertaa pojat olivat niin isoja, että saivat selvitettäväkseen murhan. Murhan selvittämisen lisäksi pojat saivat syödä synttäreillä makaronilaatikkoa, kääretorttukakkua ja muita herkkuja.
Synttäreiden lopuksi pidimme pienen keskustelun, jossa lapset saivat kysyä, miten olin suunnitellut kuvitteellisen murhan ja miten poikien suorittamat tehtävärastit toteutettiin. Samassa yhteydessä pojat innostuivat kertomaan omia ajatuksiaan synttäreistä. "Nää oli parhaat synttärit ikinä!" "Paremmat synttärit kun viime vuonna ja sillonkin oli tosi huiput!" "Oli ihan megasuperkivaa!"
Itselle tuli iloinen ja onnistunut fiilis. Sain ilahdutettua veljeäni ja kymmentä hänen kaveriaan ja kaupanpäällisiksi hankin itselleni onnistumisen kokemuksen. Tämä tunne auttaa monina vaikeina hetkinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti