Kostoksi minusta tuntuu, että toimin aina väärin.
Voisin aina olla parempi, ottaa muut enemmän huomioon ja sanoa mukavampia asioita. Minun olisi pitänyt suhtautua eri tavalla, lohduttaa paremmin tai kuunnella tarkemmin.
Aina ei voi olla täydellinen.
Voin kehittyä ihmisenä, mutta en voi tehdä aina oikein. Teen miten tahansa, joku kumminkin ajattelee minun toimivan väärin. En voi miellyttää kaikkia ja minun on välillä ajateltava kaikkein läheisintä - itseäni. Onhan se niinkin, etten voi ymmärtää muiden ihmisten tarpeita, jos en ymmärrä omiani.
Mitä jos koittaisin olla muille ihmisille parempi, mutta itselleni armollisempi?
 |
| Kuva: anne.linnat.com |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti