Kaikki tekevät virheitä, mutta minä en saisi

On turhauttavaa huomata, että joutuu pettymään itseensä.

Olen tehnyt jotain väärin tai huonosti.

Olen aiheuttanut harmia toiminnallani muille tai itselleni.

Kun joutuu tunnustamaan itselleen, että on omaan toimintaan pettynyt, on jo tavallaan onnistunut. Onnistunut pääsemään vastuun siirtämisestä vastuun ottajaksi ja kehittämään sitä kautta itseään. Niin, virheistä oppii.

Mutta on niin pirun vastenmielistä kohdata pettymys itseä kohtaan. Vaikka kuinka tietäisi, että kyse ei välttämättä ollut isosta asiasta ja ensi kerralla osaa toimia paremmin, oman negatiivisen toiminnan kohtaaminen kirpaisee aina.

Ehkäpä itselle ei tarvitsisi olla niin armoton. 

Siten jokainen oma väärä toiminta ei tuntuisi niin ylitsepääsemättömän inhottavalta. Kaikki toimivat joskus väärin ja minä ymmärrän sen. Miksi en voisi ymmärtää sitä, että minäkin toimin välillä väärin?

Tietenkään en voi ohittaa typeriä tekosiani olkia kohauttamalla. Väärään toimintaan on aina mietittävä syy, jotta osaa välttää sellaisen ensi kerralla. Mutta aina ei kannata suhtautua omiin virheisiin niin raskaasti.