5.10.2017

Hyggeilyä vai todellista hyvinvointia? Jatkuvan hyvinvoinnin ylläpitäminen

Me kaikki tiedämme jokanaisen ja -miehen hyvinvoinnin top nelosen:
  1. Syö monipuolisesti ja terveellisesti.
  2. Liiku.
  3. Nuku riittävästi.
  4. Ajattele positiivisesti.
Selvä, mutta entä jos hommat eivät kaikesta tiedosta huolimatta toimi? Entä jos palaset eivät loksahda kohdilleen omassa arjessa?

Minulle hyvinvoinnin perusasiat eivät ole aina olleet itsestään selviä. Olen krooninen aamuyöheräilijä, syön salaatin seurana croissantteja (joihin saatan muuten laittaa voita ja juustoa päälle), en sylje karkkikuppiin ja olen liikkunut pelkästään ulkonäkösyistä. Stressaantuneena nukun huonosti, olen tunnesyöppö, pyrin ylisuorittamaan, en tunne jaksamiseni rajoja, en aina venyttele treenin jälkeen, olen epätrendikkäästi sekasyöjä ja ärsyynnyn helposti. Miten minä pyrin tasapainottamaan hyvinvoinnin peruspalaset omassa arjessani?

Hyvinvointia pitää mitata pitkällä aikavälillä

Hyggeily on hetkittäistä, mutta todellinen hyvinvointi näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Hyvinvointi on omassa elämässä ja omissa nahoissa viihtymistä, arjessa jaksamista, huonoista päivistä selviämistä ja yleistä tyytyväisyyttä.

Jotta hyvinvoinnista tulee pysyvä olotila, sitä täytyy ylläpitää jokapäiväisillä arkisilla valinnoilla. Hyvinvointiteot tuottavat tulosta pitkällä tähtäimellä. Kysymys ei ole siitä, valitsetko tänä iltana sohvan treenin sijaan, vaan siitä, kumpia valintoja kertyy enemmän viikon, kuukauden ja vuoden aikana.

Tätä blogitekstiä kirjoittaessani haukkasin välipalaksi maustamattomia pähkinöitä sekä rivillisen maitosuklaata. Toista riviä en ota, vaan säästän sen viikonlopulle.


Hyvinvointi syntyy tietoisuudesta

Aktiivinen hyvinvoinnin ylläpitäminen on tietoisia valintoja ja tekoja. Toiset teot ovat näkyvämpiä kuin toiset. Mene ajoissa nukkumaan, syö ravitseva aamupala, valitse välipalaksi hedelmä kahvipullan sijaan ja kulje rappusia.

Sitten on niitä tekoja, jotka eivät ole aivan niin itsestään selviä. Muistatko hengittää päivän aikana kunnolla ja antaa sillä tavalla aivoille niiden tarvitsemaan happea? Pidätkö verensokerin tasaisena? Annatko aivojen levätä katsomalla silloin tällöin kaukaisuuteen ajattelematta mitään? Pidätkö istumisesta taukoja, joiden aikana liikut ja palautat verenkierron tehokkaammaksi? Nautitko hiilihydraattipitoisen iltapalan unen saannin edistämiseksi? Ehkäisetkö yöllisen palautumisen nauttimalla särkylääkkeitä, alkoholia tai sokeripitoisia herkkuja illalla?

Useimmat todelliset hyvinvointia edistävät teot ovat hyvin pieniä ja piiloisia. Jotta niistä tulee osa jokapäiväistä elämää, niistä täytyy tulla tietoiseksi. Tätä tekstiä kirjoittaessani pysähdyin viisi kertaa katselemaan ikkunasta ulos ja hengittämään syvään, palleaan asti, jotta aivoni jaksavat työskennellä virkeinä.

Tasapaino tärkeää

Nykyiset keskeiset hyvinvointia horjuttavat asiat liittyvät liiallisuuden kulttuuriimme. Ympärillämme on enemmän virikkeitä, enemmän materiaa, enemmän ruokaa, enemmän mahdollisuuksia, enemmän odotuksia ja enemmän valinnan paikkoja. On luonnollista valita välillä se hyvinvoinnin kannalta ei-niin-ihanteellinen vaihtoehto. Sitä paitsi tietty valinta voi edistää toista hyvinvoinnin osa-aluetta toisen kustannuksella.

Ei ole järkevää yrittää optimoida kaikkia elämän osa-alueita ja kaikkia valintoja ihanteiden mukaisiksi. Ihanne-elämä voi tuntua ajatuksena houkuttelevalta, koska täydellisiin valintoihin ei liity epäonnistumisen riskiä.

"Entäpä Fitstar-sivuston ehdotus: paina torkkuhälytintä ja siirrä aamutreenisi iltapäivään. Miksei saman tien vaikkapa hakkaa itseäsi terävällä esineellä naamaan?" - Anna Perho Suplan kolumnissa 'Millä aikuinen voi palkita itsensä?'

Jos elämän olisi tarkoitus olla jatkuvaa onnea ja onnistumista, meillä ei olisi tunneskaalan synkempää ulottuvuutta. Uusien tutkimusten mukaan liiallisella positiivisella ajattelulla voi olla myös haittavaikutuksia, kun elämän kirjon negatiiviset hetket jätetään huomioimatta ja käsittelemättä. Olen kirjoittanut aiheesta teksteissä Positiivisuus voi tukahduttaa elämänElämä ei ole koko ajan ihanaa ja Välillä on pakko elää.

"Onnellisuus ei ole normaali olotila." - psykoterapeutti Russ Harris

Liikuntatieteiden tohtori, "Lihastohtori" Juha Hulmi on todennut, että urheilussa hifistelylle kannattaa uhrata maksimissaan 20 prosenttia ajasta. Tuon ajan ylittävällä ajalla ei ole enää merkitystä suoritusten kannalta - pahimmillaan se voi heikentää suorituksia viemällä huomion pois olennaisesta.

Mikä on sitten sopiva hifistelyn ja rentoilun suhde? Kokeilemalla oppii. Minä pyrin aina tarkastelemaan kokonaisuutta; tutkin valintojani kuluvan viikon osalta. Jos olen valtaosan viikkoa nukkunut riittävästi ja hyvin, voin venyttää nukkumaanmenoa perjantaina. Jos taas unimääräni on vähäisempi tai tiedän, ettei uneni ole ollut palauttavaa, pidän perjantainakin kiinni nukkumaanmenoajasta. Toisaalta jos perjantai-iltana on mukavaa tekemistä, joka saa minut hyvälle tuulelle, voin pihistää unesta ja nukkua viikonloppuna pidempään. Yritän ajatella sekä rationaalisesti että lempeästi.



Minun tämänhetkinen elämäntilanteeni edellyttää minulta erityisesti fyysisen kehoni huoltamista ja asioiden priorisointia. Opintojen ohessa teen työkseni sekä tietotyötä että fyysistä liikunnan ohjaamista. Jotta fyysinen kehoni, mieleni koti, pysyy kunnossa, minun täytyy nukkua riittävästi, syödä hyvin ja harjoittaa kehonhuoltoa, kuten venyttelyä ja syvien lihasten vahvistamista. Näiden ollessa kunnossa voin keskittyä myös opintoihin ja tietotyön tekemiseen. Ja kun tuntuu, etten jaksa, raivaan itselleni vapaan aamupäivän, jolloin en avaa elektronisia laitteita, enkä tee mitään velvollisuudesta. Yritän muistaa antaa itselleni aikaa levätä.

On tärkeää tehdä pieni tutkimusmatka itseen ja kartoittaa, mitä hyvinvointi itselle tarkoittaa. Millaisessa elämäntilanteessa elät? Millaisia hyvinvointitekoja ja -valintoja sinun on realistista tehdä tässä elämäntilanteessa? Mitä tekisit toisin toisessa elämäntilanteessa? Mitkä asiat ovat sinulle elämässäsi tärkeimpiä? Millaisia hyvinvointivalintoja voit tehdä tukeaksesi tärkeimmiksi kokemiasi asioita? Onko sinulle tärkeää painottaa jotain hyvinvoinnin osa-aluetta (esimerkiksi istumatyöläiselle liikunta, tietotyöläiselle aivojen lepo tms.)? Mistä asioista voisit joustaa tai luopua kokonaan?

Tasapainoa toivottaen,
Merianna (merianna.rossi@gmail.com)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti