Paras ystävä

Kaikkein ihanin on se hetki, kun huomaa kesken epätoivoisen tenttiin lukemisen, että rakas ystävä on tullut hiljaa viereen pitämään seuraa ja vahtimaan, että itsellä on kaikki hyvin. Ystävä ei häiritse keskittymistä, vaan puhisee hiljaa vieressä ja kuuntelee, kun on tarve jutella. Kun en pysty enää keskittymään lukemiseen, ystävä on valmis lähtemään seuraksi lenkille.

Ja ystävä ei koskaan tuomitse, petä, unohda, ajattele pahaa tai arvostele.

Ystävä rakastaa, arvostaa, ymmärtää, lohduttaa, innostuu ja on läsnä.

Näin joulua odotellessa on hyvää aikaa kiinnittää huomiota siihen, millainen ystävä itse on muille. Tai millainen ystävä on itselle. Koskaan ei ole liian myöhäistä olla vähän parempi ystävä.