7.5.2013

Kohteliaisuusasiaa

Oletko epäkohtelias? Hymyiletkö tai pidätkö ovea auki seuraavalle? Kiitätkö ja sanotko ole hyvä?

Edellä mainitut asiat on upotettu oletettavasti sinuunkin. Mutta muistatko ne aina ja joka tilanteessa? Entä tulevatko ne sinulta luonnostaan, vai joudutko keskittymään niihin?

Entä sitten sellaiset kohteliaisuusasiat kuin puhelimen käyttäminen seurassa, valittaminen, toisen keskeyttäminen, toisen nolaaminen ja johdonmukaisesti keskusteleminen? Tai riittävän kuuluvasti ja selkeästi puhuminen? Oletko sittenkään kohtelias?

 Minusta nuo asiat tuntuvat unohtuneen monilta. Tai niitä ei pidetä kohteliaisuusasioina. Mutta mietihän tilannetta, jossa tapaat kaveriasi, joka keskeyttää yhdessäolonne jatkuvasti räpläämällä puhelinta. Tai keskustelua, jossa toinen puhuu niin hiljaa tai epäjohdonmukaisesti, että joudut jatkuvasti kysymään mitä mitä. Entä miltä tuntuu, kun toinen nostaa toistuvasti virheesi esiin, nauraa epäonnistumisellesi tai valittaa koko ajan kaikesta?

Kohteliaisuus on itsestään selvänä pidetty asia, joka on kaikkea muuta kuin itsestään selvää.

Ystävän kissa nautiskeli auringosta.

Niin ja nykynuoria pidetään epäkohteliaina. Väittäisin, että epäkohteliaisuus ei ole nuorten ongelma, vaan niiden ongelma, jotka eivät osaa ottaa muita ihmisiä huomioon. Niitä ihmisiä on jokaisessa ikäluokassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti