Tarve stressata

Minulla on nyt tarve stressata. Pitää stressata, vaikka stressiä ei ole. Tuntuu, että koska tekemistä on paljon, pitää kokea kärsivänsä. Ja tarvitsevansa vapaata.
Oikeastaan on mukavaa puuhata, herätä aikaisin ja täyttää päivä isolla määrällä tekemistä. Se on mukavaa, jos päättää niin eikä pakota itseään stressaamaan.

Sitä se stressaaminen nimittäin oikeasti on; päätös heittäytyä kurjaan fiilikseen ja hallitsemmattomaan ikävyyteen.

Itse voi valita, minkä päätöksen tekee.

Jospa se kevät sieltä. Nyt on ainakin valoisampaa.